Kuplagötiitti 96g 5x5x3cm Sätkäjärvi Kittilä Suomi Hi28D. Video

Götiitti tai goethiitti Goethite Гётит

 FeO(OH), on rautahydroksimineraali ja sitä syntyy vain veden läheisyydessä. Kemiallisesti se on rauta(III)oksidihydroksidin α-muotoa α-Fe3+O(OH). Mineraalin nimesi Johann Georg Lenz vuonna 1806 saksalaisen runoilijan ja filosofin Johann Wolfgang von Goethen mukaan.

Kiderakenteeltaan götiitti on rombinen. Götiitillä on monia esiintymismuotoja eli se esiintyy prismamaisina kiteitä, ohuina levyinä, onteloissa neulamaisina tai kuitumaisina prismoina, kuitukimpuista muodostuvina tai multamaisina massoina. Väriltään götiitti on kellertävä, punertava tai ruskeanmusta. Viiru on punertavan- tai ruskehtavankeltainen ja kiilto on kiteissä metallikiilto ja ohuissa kuiduissa silkkikiilto, mutta multamaiset muunnokset ovat kiillottomia. Ohuet kuidut ovat myös läpikuultavia. Götiitin kovuus on 5–5,5 Mohsin asteikolla ja ominaispaino on 3,3–4,3 g/cm³ riippuen esiintymisasusta. Kidejärjestelmä on ortorombinen.

Götiittiä esiintyy hapetussedimenteissä, kuten esimerkiksi limoniitissa. Sitä voi myös syntyä rautarikkaista mineraaleista muuttumisen tuloksena. Rautapitoiset kivimineraalit, sulfidit tai karbonaatit voivat olla lähtöaineksina.