Meripihka, Amber on pääasiassa (Pinus succinifera) männyn kovettunutta, fossiilista pihkaa, joka on syntynyt tetriäärisenä kautena n. 50 miljoonaa vuotta sitten. Meripihkaa esiintyy kaikissa maanosissa.
Meripihka, pohjolan kulta on ensimmäinen ihmisen käyttämä jalokivi. Arkeologisista löydöistä päätellen ihmiset tunsivat meripihkan jo paleoliittisella kivikaudella. Kivikaudella se kävi jopa maksuvälineestä.
Tuotanto avolouhoksena, meripihka rikastetaan poimimalla ja huuhtomalla. Vain 15% on valmista korutarkoituksiin käytettäväksi. Pienet jätepalat puristetaan 140-250C:n lämmössä ja 3000 atm:n paineessa luonnollisen näköiseksi puristemeripihkaksi (ambroidi). Kasviöljyssä keittämällä on mahdollista poistaa kaasu- ja mestekuplat ja siten parantaa laatua.
Kun meripihka palaa, se tuoksuu miellyttävältä ja oli siksi jo vanhastaan aromaattisesti tuoksuvien seosten ainesosa.
Muistettavaa: Hyvin lämpöherkkä, palava, reagoi kemikaaleihin (hapot, isopropyleeni, alkoholi) muuttuu ajan kuluessa ja kadottaa kiiltonsa. Suojattava hieltä ja auringonvalolta.