Tektiitti -lasimeteoriitti

Tektiitit eli lasimeteoriitit ovat jähmettynyttä lasimateriaalia, joka on syntynyt suurissa asteroiditörmäyksissä. Lasi voi olla läpikuultavaa tai läpinäkymätöntä. Väri vaihtelee tektiitin syntyalueen mukaan. Tektiittejä tavataan tavallisimmin suurten meteoriittikraatterien yhteydessä, vaikka ne eivät olisi välittömässä läheisyydessä. Esimerkiksi Keski-Euroopan moldaviitit liittyvät Nördlinger Ries -kraatteriin, josta niitä on singonnut ainakin 450 km päähän. Tektiitit ovat vaihtelevan muotoisia muistuttaen esimerkiksi pisaraa, sauvaa, nostopainoa tai lautasta. Muodot syntyvät törmäyksessä maahan ja ilmalennon aikana. 

Tektiitit ovat suurten meteoriittikraatterien yhteydessä tavattavia lasimaisia kappaleita. Tektiittejä kutsutaan usein myös lasimeteoriiteiksi vaikka niiden syntytapaa ei tarkasti tunneta. Vallitseva oletus on, että tektiitit syntyvät jättimeteoriittien tai asteroidien iskuissa Maahan. Suurella nopeudella maahan osuvan taivaankappaleen valtava törmäysenergia höyrystää, rikkoo, kuumentaa ja sulattaa törmäävän meteoroidin, iskukohdan kiveä ja muuta ainesta. Osuman energia purkautuu räjähdyksessä joka luo valtavan paineen ja synnyttää kraatterin, ja sulaa kiveä roiskuu valtavina pisaroina ympäristöön ja ilmaan tai jopa avaruuteen. Pisarat saavat ilmalennon ja maahan törmäyksen aikana hyvinkin eriskummallisia muotoja, koska ne saattavat ainakin osittain sulaa uudelleen, kun saapuvat avaruudessa käytyään taas maan ilmakehään, jossa kitka kuumentaa niitä. Myös tektiittien pyöriminen niiden ollessa sulana ilmassa muokkaa niitä.Tektiittejä esiintyy vain joillakin alueilla, koska suurten taivaankappaleiden törmäykset maahan ovat harvinaisia. Miljoonia vuosia vanhat tektiitit ovat voineet hautautua ajan kuluessa. Kiven rapautuminen ja muu eroosio voi paljastaa vanhoja tektiittejä maan kerrostumista. 

Wikipedia